Tietokoneprobleemia & valmennus

Vähän on ollut hiljaisempaa blogin puolella, kun aluksi oli hirveä kiire, mutta nyt kone vähän oikkuilee.. Nettiyhteydellä ja tietokoneella on ikäänkuin on-off suhde :)

Edellisistä estetreeneistä, superhyvin meni! Jäätävä este mutta F meni heittämällä yli :D

Tänään oli kouluvalmennus. Täytyy mainita, että superfiilistä on jatkunut nyt melkeinpä koko ajan tammikuun alusta lähtien. (Pari huonoa päivää on tietty ollut)

Alkuverkkojen jälkeen aloitettiin ihan vain käynnissä volttikahdeksikolla. Tarkoituksena saada hevonen läpi molemmista kyljistä ja kävelemään rentona.
Vähän ajan päästä tehtiin samaa ravissa, mutta vähän isommilla volteilla. Tässä F olisi halunnut ensin suoristuksessa kaatua lapa edellä voltille, mutta ei siihen hirveän suurta muistuttelua tarvinnut kun se alkoi jo sujua paremmin.

Falkilla on aina ollut vasen puoli huonompi, vasemmassa kierroksessa se tykkää kaatua sisäänpäin pohjetta vasten. Jumpattiin ravissa sitä tasapuolisemmaksi, molemmalle ohjalle samanlainen tuntuma ja molemmat kyljet pehmeiksi.

Itse tunnin "teema" oli ravipohkeenväistöt, joissa F lähtee helposti vasemmalle kaahottamaan lapa edellä ja oikealle ei haluaisi kunnolla käyttää vasenta takajalkaa. Nytkin se yritti ensimmäiset väistöt näitä molempia, (yllättävän vähän, tosin!) mutta saatiin valmentajan neuvojen avulla tehtyä todella hyviä väistöjä! Tuli lopussa ihan mielettömän upeat, F oli kevyt edestä ja liikkeistä tuli vähän irtonaisemmat!

Laukassa treenattiin laukanvaihtoja ja siirtymisiä laukasta raviin ja käyntiin. Tultiin taas kahdeksikolla. Muutamien vaihtojen jälkeen Falkki alkaa aina ennakoida, joten tehtiin välillä siirtyminen käyntiin ja välillä raviin.
Vaihdot oli superhyviä! Nyt oli melkeimpä kaikki puhtaita, ei tullut enää kuin pari sellaista, että F vaihtaa ensin edestä ja sitten takaa.

(Otin videolta pari stillkuvaa kun en pysty lataamaan itse videota..)

Kiva takanoja keskiravissa. Ei hyvä. Onneksi valmennuksen aikana musta tuli vähän suorempi.. :D

Suorempi! Silti vielä liian takana.. En vaan osaa istua keskiravissa! Ei onnistu!

Kyllä sitä massaa on vähän tullut lisää.. Ei tarpeeksi :D 

Täytyy kyllä sanoa, että olen todella tyytyväinen tuohon hevoseen. Se opettaa mulle joka kerta jotain uutta, mutta me kuitenkin kehitytään yhdessäkin!

Silloin ja nyt; kehityksemme kuvina

Sain idean tehdä tällaisen postauksen, jossa kerron mun ja Falkin matkasta näiden parin vuoden aikana. Kertokaa ihmeessä, mitä piditte!

2v ja 4kk sitten, ensimmäinen kerta Falkin selässä. Oikeasti en ymmärrä, miksi se myytiin mulle.. Ratsastaa en todellakaan osannut, olin ihan paniikissa koko ajan, mutta pistettiin "iso" este (100cm?) eteen ja falkki vei mut siitä yli. Olin siis rakastunut! :D 

pari vkoa mulle tulon jälkeen. Haluan siis korostaa, F ei todellakaan ollut mikään rescuetapaus, multa se pikemminkin olis pitäny pelastaa! Harmittaa ja kaduttaa että en osannut sitä ratsastaa oikein, mutta minkäs teit..  Itse jos olisin ollut Falkin entinen omistaja, en todellakaan olisi myynyt itselleni.

Tammikuu 2011.  Hevonen kulki matalassa muodossa, mutta silti erittäin pitkänä. En itse huomannut ollenkaan että se liikkui todella huonosti. 

Ekat kisat maaliskuussa 2011. Jännitti niin paljon, että luulin pyörtyväni :D harjoituskoulukisoissa siis heC, prosentteja tais olla 61. F kulki noin upeasti..

Toiset estekisat. Luokkina 80 ja 90, taas paniikinomainen jännitys päällä. F kiipes nätisti esteiden yli ilman puomeja, vaikka mun meno oli juuri noin upeaa kuin kuvasta voi päätellä. 

Jo toukokuussa sain hyvän päähänpiston, että hei, starttaampa kolmansissa aluekisoissamme 105cm luokan. Arvatkaapas, miten meni? Jep, surkeasti. 

Kesäkuu 2011. Ei niin pahan näköinen, mutta ratsastettavuus kuitenkin oli aika huono. Ja minä en vieläkään osannut ratsastaa :D 

Kehityttiin kuitenkin kesällä aika paljon. Sain jo jonkinlaista käsitystä oikeasta muodosta. Silti, meno oli kamalaa. 

Este-Jussi. Kierrettiin koko kausi 100cm ratoja. Aina 4-12vp. Mulla ei selvästikään ollut yhtään reisilihaksia, kun jalka seikkailee jossain kaukana..

Varsin ratkaiseva hetki oli Porin aluekoulukisat, joissa menin heC, ja tultiin toisiksi tuloksella 65%.  Tästä alkoi into kouluratsastukseen, jossa kehityimme huimasti siihen aikaan. 

Syyskuu 2011 ja Raision aluekisat. Mentiin joukkoecup-luokka 100cm, ja saatiin ensimmäinen nollarata metristä.  Nolottaa myöntää, mutta se on tähän mennessä jäänyt ainoaksi :D

Tässä välissä on pitkä kuvaton tauko, koska Falkki löi marraskuun lopussa hokin syvälle jalkaansa, jonka takia se oli kävelytyksellä pari viikkoa. Kun aloimme taas liikkua pikku hiljaa, F vähän riehui ja reväytti lihaksensa ihan kunnolla. Siitä taas saikkua.. Ja vielä viimeisen kerran tammikuussa se reväytti taas lihaksen, tosin sillä kertaa ei niin pahasti, joten se parani onneksi pian.

Helmikuussa käytiin jo harjoitusestekisoissa hyppäämässä 80 ja 90cm!

Taas mentiin huimasti eteenpäin kouluratsastuksessa. Maaliskuussa 2012 oltiin seurakoulukisoissa vääntämässä heB, jossa oltiin toisia. Olin jo oppinut ihan oikeasti ratsastamaan hevosen peräänantoon ja takaosan alle. Falkilla tosin ei ollut sairastelun jälkeen voimaa, joka hankaloitti asioita. Suunta kuitenkin selvästi ylöspäin!

Toukokuu. F oli kasvattanut vähän muskelia, ja minä olin taas vähän parempi ratsastaja.  Huomasin Falkista, että se oli koko ajan hirveän energinen!

..Ja se energisyys myös näkyi. F kuskas mua pitkin ratoja, mulla ei ollut mitään hallintaa. Kuolaimet vaihtui pelhamiin, mutta ei niistä kyllä paljon apua ollut. Valmentaja ratsasti Falkkia muutaman kerran, ja se paranikin vähän. 

Taas huima harppaus kouluratsastuksessa. Alkukesästä ostin kanget ja treenailin niillä. (Valkun silmän alla tietenkin) Kesäkuun lopussa mentiin jo seurakisoihin kokeilemaan heA! Eikä edes mennyt huonosti. 61% vaikka vähän jännittynyt rata olikin. Silti ihan siisti!

Pitääkö edes sanoa? Kehityttiin nopeasti, esteratsastus ei kiinnostanut ollenkaan.

Ja nämä kisat sitten "katkaisi kamelin selän". F ei hypännyt, se oli löysä, pitkänä enkä saanut sitä millään kuuntelemaan. Otettiin hurja määrä puomeja ja vannoin etten enää ikinä hyppää. Enkä hypännytkään yli kuukauteen. 

Eka tuttari! Meni superhienosti, parin yliaikavirheen takia oltiin kuitenkin juuri palkintojen ulkopuolella, tuloksella -57!

Syksy. Mikään ei sujunut. Ei hyppääminen, ei koulu. Koko ajan ärsytti ja väsytti, niin mua kuin hevostakin. F oli tosi raskas ja hankala ratsastaa, uudella tallilla kaikki oli pelottavaa ja tarhasta oli kiva karata. 

Seurakisat, heA. Rata oli yhtä tuskaa, hevonen ei liikkunut, painoi kädelle. Turhauttavaa. Ihan hyvä tulos saatiin kuitenkin. 

Erittäin ratkaisevat treenit. Silloin tajusin, että hei, mun hevonen oikeasti on hyvä jossain. Ikinä se ei ole kieltänyt maastoesteillä, kaikki menee korvat hörössä. Paras fiilis ikinä, ja kuten olen aiemmin sanonut monesti, tälle tielle jäätiin :) Tästä kuvasta tulee aina niin hyvä fiilis, hevonen on selvästi niin innoissaan! 

Syyskuun lopussa vieläkin jatkui osittain se haluttomuus kouluratsastukseen, vaikka F näytti paremmalta kuin koskaan.  Lihasta löytyy!

Ja viimeisimmät kuulumiset olettekin varmaan vasta lukeneet. Edellisestä postauksesta selviää meidän fiilikset treenaamiseen ja Falkin nykyinen ulkonäkö :)

Minä osaan, sinä osaat, me osaamme

Nyt juuri on todella hyvä fiilis treenaukseen. Falkki on pysynyt koko talven erinomaisessa kunnossa, takapakkia ei ole (vielä) tullut, vaan pelkästään ylöspäin mennään!

Treenistä pari viikkoa sitten, ja mä luulin että silloin oli superfiilis! Hah!

Treenasin pari päivää sitten pellolla kangilla, ja se meni niin järjettömän hyvin, että luulin sen olleen vain vahinko. Eilinen maastolenkki oli kyllä ihana, menin ilman satulaa, ja vähän kyllä jännitti kun vierestä meni kaksi moottorikelkkaa varsin reipasta vauhtia! Falkki kuitenkin vaan pörisi ja puhalteli, ja päästiin jatkamaan matkaa ilman keulimista :)

Maastossa otettiin laukkavetoja pitkää ylämäkeä ylös. Alas käveltiin rauhassa ja vedettiin henkeä, ylös mentiin vuorotellen täysiä ja koottuna. Super hyvää treeniä!

Mutta niin, edellispäivän treeni meni tosiaan uskomattoman upeasti. Vaikka itse sanonkin, niin kyllä huomaa että ollaan treenattu ahkerasti. Falkki on niin tottunut pellolla menemiseen, että sitä pystyy ratsastamaan ihan kunnolla vaikka siellä välillä painellaankin ihan täysillä.

Aloitin ravaamalla isoa ravia matalalla kaulalla, ja yritin vähän tunnustella hevosen fiilistä. Päädyin tekemään isohkoa kahdeksikkoa. Perusjuttuja, huolellisesti suoraan suuntaa vaihtaessa, ja kaarteissa hevonen sisäpohkeen ympäri. Vasen kylki oli aluksi aavistuksen jähmeä, mutta hetken taivuttelun ja väistätyksen jälkeen F tuntui yllättävän tasapuoliselta.
Välikäyntien jälkeen kokosin hieman lyhyemmäksi ja aloin tehdä temponvaihteluja, ensin kevyessä ravissa, sitten alhaalla istuen.

Täytyy tähän väliin kehua, että nämä pari kuukautta kun ollaan tässä kotona treenailtu, olen melkein päivittäin (aina koulua treenatessa) sisällyttänyt treeniin kokoamisia. Falkilla kun on luonnostaan tapana ravata varsin suorin jaloin.
Kuitenkin, treeni on selvästi auttanut, kun nykyään sen saa koottua ihan muutamassa sekunnissa ravaamaaan melkein paikallaan. Ensin tätä harjoitellessa oli hankalaa pitää  takaosa kunnolla mukana ja polkemassa, mutta se on koko ajan helpompaa kun F saa lisää voimaa kantaa itseään.
Tosiaan, tein koottua ravia aina vain muutaman hyvän askeleen josta suoraan keskiraviin. Näin varmistuu, että takajalatkin jopa tekevät jotain. :)

Ja kyllä ne tossut lensivätkin! Vaikka lunta ei edes ollut ruununrajaan asti, oli erittäin helppoa saada F suuntaamaan energiansa ylös, eikä eteenpäin. Mahtava fiilis! Falkki tuntui oikein tanssivan hetkittäin :)

Pitkästä aikaa tuntui, että oikeasti osasin jopa istua Falkin selässä. Kuulostaa ehkä hassulta, mutta saan hyvin pidettyä jäntevän kropan ja katseen ylhäällä kun ajattelen: "Istu sillä tavalla miltä Terhin istunta näyttää! Leiki, että olet Terhi!" :D Ja vaikka en ole kuin kerran päässyt Airan istuntatunnille, muistan vielä hänen neuvonsa ja kyllä ainakin tuntui paremmalta kun istui vähän paremmin!

Laukkatreenissä ratsastin ensin isoja ympyröitä matalassa muodossa, yritin saada hevosen selän ylös ja takajalat kunnolla alle. Kyllä kuulemma näytti hyvältä kun koko ylälinja oli ylhäällä ja hevonen pyöreänä.
Tein kuitenkin laukassakin ensin kokoamisia. Ja oli kyllä naurettavan helppoa! Eipä ole kovin usein tunnetta, että hevonen laukkaa selvästi ylämäkeen niska korkeimpana kohtana, ja on vielä täydellisesti pohkeen ja ohjan välissä. Laukassa sama juttu kuin ravissa, siirtymisiä kootusta laukasta keskilaukkaan ja takaisin.

Tehtiin myös vähän laukanvaihtoja. Falkki usein vaihtaa etuosan ensin, niinkuin nytkin parissa ekassa vaihdossa, mutta sain korjattua vaihdot yllättävänkin hyviksi.
Toisen välikäynnin jälkeen ravattiin vielä eteen alas ja käveltiin pitkään. Huh, kun tuli molemmille hiki! :)


Että ilmeisesti ollaan juuri nyt erinomaisessa vireessä, kun on jo monta treenikertaa mennyt vähintäänkin näin hyvin. Hirveästi olisi himo kisoihin, mutta ei oikein missää ole juuri nyt!

Ainiin, vielä tähän postauksen loppuun; tammikuun lopussa oltiin Chevalux- tallilla harjoituskoulukisoissa, joissa menin varmuuden vuoksi vielä KN.Specialin. Superhyvinhän se meni, 66% ja 1. sija :)

♥

Kauhulla odotan kesää, mun mustasta orista tulee ruskea/oranssi ori :( Mutta muskelit kasvaa vaan!

Pahoittelen pitkää postausta. Jos et jaksanut lukea, tässä tiivistettynä; SUPER FALKKI!